sunnuntai 29. tammikuuta 2017

Lattian pohdintaa

Viikonloppu hujahti taas niin nopeasti, että pää on vieläkin ihan pyörällä. Remontti jatkui aikalailla samoissa merkeissä kuin edellisessä postauksessa, joten nyt on kaikki lattiat saatu esille, ja purkumateriaalit kiikutettu pois jaloista. Lankkulattua ilahduttaa edelleen ja värin valinnan varmistin vielä paikan päällä.


Aluksi ajattelin hieman vaaleampaa helmenharmaata, mutta jotenkin tykästyin alkuperäisen lattian tunnelmaan. Siispä kallistuttiin kuitenkin Tikkurilan Vanhan Ajan-värimalliston tummempaan harmaaseen, sävy 0405. Sävyn tummuusaste on sama kuin alkuperäisessä värissä, mutta ei taita vihreään.

Päänvaivaa taas tuottaa uuden puolen mäntylautalattian käsittely. Olin jo varma että kallistuisimme lipeäkäsittelyyn, mutta tutkittuamme hieman asiaa, niin emme kuitenkaan ole varmoja onko tuo paras vaihtoehto sittenkään. Itse vaan haaveilen hieman mattapintaisesta lämpimästä pinnasta, jolloin taas lakkaus ei oikein houkuttele. Puuvaha on yksi vaihteohto myös, mutta siinä mietityttää lattian liukkaus käsittelyn jälkeen.

Kuva: www.fantasticfrankrealestate.com

 Kuvassa on juuri sen näköinen lattia jonka toivoisin saavamme aikaiseksi. Toivoisin että lattiassa säilyisi näkyvissä puunsyyt ja oksankohdat. Mutta männyn kellertävä sävy ei ole ollenkaan minun mieleeni. Mielummin voisi taittua hieman harmaaseen. Siksi haluaisin että saadaan lattia mahdollisimman luonnollisen näköiseksi, mutta aavistus vaaleammaksi. 

Olisiko kenelläkään hyviä vinkkejä tai kokemuksia tämänkaltaisesta käsittelyistä?




Ihastelen vanhan talon alkuperäisiä ovia. Jonkin verran kunnostusta ne vaativat, mutta olen erittäin kiitollinen että niitä on säilytetty, vaikka aika paljon alkuperäistä on purettu pois, tai peitetty laajennuksen myötä. Työhuoneeseen löytyi puuttuva ovi vintin kätköistä. Emme ole varmoja onko ovi ollut alunperin juuri tuossa, mutta siihen se sopi kuin nakutettu. Hieman vaatii höyläämistä jotta sen saa kunnolla kiinni, mutta olen helpottunut ettei tarvitse alkaa metsästämään vanhaa ovea kirpputoreilta tai Torista. Keittön komeroiden ovien maali on niin ihastuttavan värinen, että ne ajattelin säilyttää ihan noin. Maali lohkeilee hieman paikoin, mutta en raaskisi niitä maalata. Tai sitten täytyy etsiä sama sävy jos tarkemman tarkastelun jälkeen todetaan, että tarvitsevat huoltomaalauksen.


Nyt kun vihdoin ollaan ruuvi kerrallaan saatu purettua vanhat keittiön kalusteet pois tieltä, ja kaivettua  vanhan lautalattian esille, päästäänkin hieman vauhdikkaammin etenemään. Kuva kertokoon puolestaan miksi purkutyöt eivät käyneet ihan käden käänteessä ;)

Ensi kerralla on toivon mukaan tapahtunut enemmän edistystä, 
sekä työmaalla, että oman mielen sopukoissa päätöksien osalta.

torstai 26. tammikuuta 2017

Toiveeni kuultiin

Remontti aloitettiin heti seuraavana viikonloppuna, kun vaan saatiin avain haltuumme. Tosiaan avaimia oli vain yksi, joten kylmä hiki alkoi samantien pyrkimään iholleni, koska tiedän kokemuksesta, että osaan varmasti sen hävittää hyvinkin nopeasti. Ja tuo avain luovutettiin minulle, koska Handyman on kaikki viikot työreissussa missä päin milloinkin. Remontti siis etenee aina viikoloppuisin, ainakin siihen asti, kunnes tulee sellaisia hommia, joita kykenen tekemään itsekseni.

Mutta siis purkutöistä aloitettiin heti ensimmäisenä, jotta osaisimme miettiä työvaiheet ja hankittavat materiaalit. Ja onnistuuko kaikki meidän suunnittelemat ratkaisut, esimerkiksi keittiön kalusteiden osalta. Suurin jännitysmomentti itselläni oli, että mitä mahdollisesti löytyy muovimaton ja lastulevyjen alta? Toivoin hartaasti että alkuperäinen lattia olisi säilytetty, ja että se olisi lautaa.

Keittiön lattian alle kurkistettiin ensimmäisenä. 
En meinannut pysyä pöksyissäni kun tämä näky paljastui peitelevyjen piilosta. 

 Työhuoneessa näytti yhtä lupaavalta.

 Viimeisenä kurkistus eteisen lattian alle. Ja lautaahan sielläkin. Väri vaan vaihtui. 

Handyman purki myös paneloinnin yläkerran muurin ympäriltä. Tämä oli kuntotarkastajan kehotus. Muuri pinnoitetaan tarkoitukseen soveltuvalla, paloturvallisella pinnoitteella.

 Typy ja Irwin pitivät toisilleen seuraa koko pitkän pävän. Kun tarvittiin joko leikkiseuraa-

 ..tai turvaa kun sirkkeli piti kovaa ääntä.

 Lopulta pitkä päivä vaati veronsa. 
Siispä kotiin ja jatkamaan seuraavana päivänä.


Sunnuntaina pääsimme jatkamaan vasta myöhemmin, sillä kun sitä pahiten pelkää, niin se toteutuu. Kun päästiin reilun 30min ajomatkan jälkeen pihaan, niin huomasin että se yksi ja ainoa avain, on kotona toisen takin taskussa. Kyllä potutti aika reippaasti. Handyman lähti kuitenikin hakemaan avainta, ja me menimme typyn kanssa Ukille päiväunille ja hoitamaan heppoja siksi aikaa. 


Sunnuntaina iltapäivällä olimme kuitenkin edistyneet tähän pisteeseen, takapakeista huolimatta.
Olen niin iloinen tuosta vanhasta lautalattiasta, sillä rakastan noita (hieman) vinoja elämää nähneitä lankkuja.

Seuraavana viikonloppuna jatkuu... ja nyt olenkin tehnyt kasan avaimia valmiiksi, vahingosta viisaastuneena :)

maanantai 23. tammikuuta 2017

Talosta kodiksi


Esittelen nyt teillekin talon jossa näin valtavasti potentiaalia, niin sisältä kuin ulkoa. Lähtökohdat ovat tässä. En lähde edes luettelemaan vielä, mitä kaikkea on suunnitelmissa tehdä. Sanotaanko vaikka niin, että aikalailla kaikki pinnat kokee ainakin talon sisältä jonkinlaisen muodonmuutoksen. Toiset nopeammin, ja toiset ajan kanssa.Talo on alunperin rakennettu 1940, ja laajennus on tehty 1996. Edestä katsottuna vanha puoli sijoittuu talossa oikealle, ja vasen puoli on uutta. Toivon remontin myötä, että saamme korostettua ja vaalittua tuota vanhaa, ja taas istutettua laajennusosa paremmin alkuperäisen talon henkeen. Onneksi rinnallani kulkee vankan ammattitaidon omaava rakennusmies, joka pystyy toteuttamaan ajatuksiani, ja taas topata silloin kun nuo ajatukset menevät liian lennokkaiksi. Mutta toivottavasti jäät seuraamaan mitä kaikkea saamme aikaan.

ULKOA
Päärakennus

Talli ja pihavahti
Leikkiaitan tutkiskelua
Grillikatos, pihalampi, pihasauna ja laavu
Näkymä hevosautaukselle

Näkymä tallille

SISÄLTÄ

´Keittiö. Hieman jo aloitettu purkuhommat :)
Olohuone
Olohuonetta toisesta suunnasta
Olohuoneen takkanurkkaus
Olohuone parvelta
Yläkerta/Parvi

Vanhan puolen makuuhuone

Kuisti

Toisen päädyn kuisti

Vanhan puolen työhuone

Työhuoneen takka





Ensimmäinen luku

Pitkään olen mielessäni pyöritellyt ajatusta siitä, että aloittaisin taas blogin kirjoittamisen. Se on minulle rakas harrastus, ja eräänlainen rentoutumistapa. Varmaan voi verrata joidenkin intoon kutoa esimerkiksi sukkaa.Toki siinä mielessä eroaa kyseisestä harrastuksesta, että olisi mukavaa että blogi kiinnostaisi sisällöltään edes jotakuta. Vaikkakin tätä pääosin omaksi ilokseni raapustelenkin. Siksi kesti hieman aikaa löytää taas se kipinä, ja aihepiiri, jonka ympärille blogin rakentaisin.

Aihe löytyi heti kun löytyi uusi kotikin. Uusioperheen arki on vuoden ajan sijoittunut kahdelle eri paikkakunnalle, joka on kieltämättä alkanut käydä raskaaksi muutenkin kiireisessä arjessa. Olemme etsineet pitkään sopivaa paikkaa yhteiselle kodille. Halusimme mielellään vanhan talon, jossa olisi mahdollisuuksia eläinten pidolle. Mutta mielellään edes kohtuullisen matkan päässä sivistyksestä. Pitkään siinä meni ennen kuin sopiva talo löytyi. Mutta kun se löytyi, se tunne että on löytänyt "sen", tuli heti astuttuani ensimmäisessä näytössä kynnyksen yli.

Siispä blogini aihe on jälleen sama tuttu talon ympärille sijoittuva ahertaminen. Nyt vaan remonttia tehdään aika mittavasti, ja sisustukseen panostamme myös. Mutta rönsyilevän luonteeni vuoksi, tiedän eksyväni tasaisin väliajoin ihan muihin aiheisiin.



Tervetuloa mukaan!