maanantai 27. maaliskuuta 2017

Maalari maalaa ja.... se ei lopu ikinä!


Odotin malttamattomana ja kädet syyhyten, että saan näpsiä teille otoksia hurjista muodonmuutoksista, joita saimme hujauksessa aikaan viikonloppuna. Mutta kyllä tämä remontoinnin tylsä totuus on, että vaikka kuinka ajattelee että viikonlopun aikana saan nyt ainakin nuo ja nuo valmiiksi, niin maali ei kuivu yhtään sen nopeammin, vaikka tahdonvoima olisi kuinka kova.

Mutta kyllä nyt sentään jotain näkyviäkin tuloksia saatiin aikaiseksi, 
vaikka maalasin taas tuhannetta kertaa niitä hiivatin ovien karmeja  :)

Vessan ja kylppärin katot (ja ovien karmit!!) saivat valkoisen maalipinnan.

Vessa ennen..

Ja jälkeen



Kylpyhuone ennen

Ja jälkeen



Handyman sai myös tulevaa kodinhoitohuonetta hyvin tehtyä. 
Siitä kuvia lisää, kunhan saadaan kaikki romppeet tyhjennettyä pois jaloista.



Mutta se suurin työllistäjä viime aikoina. Portaat! 
Niin ärsyttävät tehdä, kun rimojen maalaamiseen menee ikä ja terveys. Kesken ovat siis edelleen. Reisilautojen kuivumista on odotettava jotta askelmat saadaan kiinnitettyä takaisin. Sitten rimojen maalaaminen jatkuu yläkerran puolella. Mutta ah, niistä tulee valmiina niin upeat. Näen sen jo nyt. 


Ennen


Ja sitten hieman keskenräisinä.







Meillä on käynyt tässä projektissa, niin kuin varmasti monilla.. Nälkä on kasvanut syödessä, ja hieman työmaa kasvanut remontin myötä. Siispä hyvin optimistinen muuttoajankohta on "hieman" siirtynyt. Mutta nyt tehdään kaikki kerralla kuntoon. Sitten muuton jälkeen saadaan vaan ottaa rennosti ja nauttia valmiista kodista. Tai tarkemmin ajateltuna... kesän tullen taitaa projektit vaan siirtyä ulkoilmoihin. Mutta nautin joka hetkestä!

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

Näkymätöntä puurtamista

Pidän siitä kun saan työlläni näkyviä tuloksia aikaan. Siksi tämänhetkinen remontin vaihe on itselleni se turhauttavin. En pidä siitä että tehdään valtavasti työtä,  jota ei oikeastaan edes huomaa. Toki paljon tapahtuu koko ajan, mutta ei niin näkyviä juttuja, kuten mäntypaneelien muuttuminen valkoisiksi, tai ison lattiapinnan muutos. Vaan pienen pientä puurtamista. Jota sitten kanssa riittää. Nyt olen maalaillut karmeja, ja ovia, ja paikkaillut seinistä kohtia joihin ei ruisku ole ottanut. Keittiön lattia on maalausta vaille hiottu, joten odotan innolla että siihen saadaan maali päälle.




Suurin edistys näkyy tällä kertaa työhuoneen puolella, jonne on valmistunut lattia. Sekin on siis maalia vaille valmis. Koska jouduimme ottamaan huoneesta vanhat lankut keittiön lattian korjaukseen, tehtiin työhuoneeseen uusi lautalattia kuusilaudasta.






Takapakkiakin on tullut, turhan monessakin asiassa. Edistyminen on ollut aavistuksen hitaampaa kuin toivoimme. Yksi erittäin ikävä takapakki, on vesiputkien jäätyminen, joka on tiettyjä työvaiheita viivästyttänyt ja vaikeuttanut. Mutta koitamme olla kärsivällisiä ja iloita jokaisesta edistymisestä mielummin, kuin vatvoa niitä jotka ovat kesken.  
Takkaan sytytimme ensimmäisen kerran tulen. Optimistisena ajattelin jospa ne putketkin vaikka aukeaisivat, kun talon sydän hieman lämpenee... mutta ei!




Viikonloppu meni kaikenlaisen pienen parissa puuhailessa. Ensi postauksessa tiedän, että on huomattavasti enemmän valmista esitellä teillekin. En malta odottaa ensi viikonloppua, kun tiedän, että nyt niitä näkyviä tuloksia saadaan rutkasti valmiiksi. 
 Sunnuntaina pidimme sen verran taukoa, että pääsimme nauttimaan kauniista kevätauringosta, Killerin paikallisraveissa. Oli kyllä todella mukava tauko, josta kaikki nautimme. 




Nyt toivotaan lisää aurinkoa, jotta ne vesiputketkin sulaisi pikkuhiljaa. 
Ensi kertaan, jolloin on varmasti enemmän näkyvää työnjälkeä myös esitellä teille hyvät lukijat.

Heippa siihen asti!

perjantai 10. maaliskuuta 2017

La La Lattia

Vihdoin jännittäminen sai lopun, kun pääsin katsomaan tänään valmista lattiaa. Koko viikon vaihdettiin lukuisia viestejä ja puheluita lattiamiehen kanssa, koska lattiamateriaali tuntui elävän hieman omaa elämäänsä, eikä lattian alkuperäinen sävy ollut yhtä tasainen kuin mallipalan puu. Jotta saatiin juuri se tummuusaste ja sävy, jota toivoin, kävin myös alkuviikolla paikan päällä katsomassa itse lattiaan tehdyt mallit. Siltikin jännitin ihan hulluna siihen asti kunnes näin valmiin pinnan. Saiko tekijä minun näkemyksestä kiinni, ja puhuttiinko samaa kieltä?


Kyllä puhuttiin... pinta ei ole juuri sellainen kuin unelmieni lattia olisi... silloin se ei olisi mäntyä. Mutta koska lattian materiaali sattuu olemaan mäntyä, niin joudun kestämään sen tosiasian, että oksankohtia on suht paljon ja puun sävy taittaa luonnostaan kellertävään. Mutta lopputulokseen olen erittäin tyytyväinen.



Aluksi mielessäni oli suhteellisen vaalea lattia. Mietittiin vaihtoehtoina mm. lipeäkäsittelyä, tai vahaa. Mutta koska talossa elelee suurikokoinen koira ja pieni lapsi, haluttiin että lattia kestää elämää, ja ettei kaikki jurmut ja naarmut heti näkyisi. Vaihdoin mielipidettä myös lattian sävystä. Aloin remontin edetessä kallistumaan enemmän puun luonnolliseen sävyyn, mutta halusin siihen kuitenkin jotain, joka taittaa männyn keltaisuutta.


Inspiroiduin industrial-tyylisistä kuvista Pinterestissä, ja hain sieltä vaikutteita, jotka toisi vaaleiden seinien keskelle hieman särmää. Siksi päädyttiin harmaaseen. Sen oikean harmaan löytyminen ei ollutkaan ihan pala kakkua. Alussa kaikki lähti taittamaan männyn kellertävyyden vuoksi vihreään, mutta lopulta selkeää mustaa sisältävä sävy, teki lopputuloksesta juuri sen tyylisen kun halusin.



Olen todella tyytyväinen lopputulokseen, ja siitä kuinka upeasti tekijä kuunteli ja teki kärsivällisesti värimalleja, kun ei aluksi meinannut löytyä sopivaa sävyä. Hyvillä mielin viikonlopun viettoon. Se vietetäänkin tällä kertaa Tampereella. Tarkoituksena olisi tehdä tehokierros, ja löytää puuttuvia tarvikkeita ja kalusteita taloon. Minä olen innoissani, Handyman varmasti myös :D

maanantai 6. maaliskuuta 2017

(Lattia) jännitystä ilmassa

Vaikka välillä tuntuu että asiat tapahtuvat hitaasti, niin silti joka kerta hätkähtää kuinka paljon asioita tapahtuu sittenkin hyvin lyhyessä ajassa.

Yläkertaan on valmistunut seinät makuuhuonetta- ja vessaa varten. 
Pidän siitä että parvella on nyt jokin funktio, eikä se ole vain iso alue jota ei voi käyttää kovinkaan järkevästi. Makuuhuoneesta ei tullut mikään kovinkaan suuri, mutta hyvin sopii parisänky ja tarvittavia säilytysratkaisuja. 
Erityisesti pidän siitä että makuuhuoneesta pääsee isolle ja valoisalle parvekkeelle. Miksei kesällä vaikka aamukahville (jos joku vaan toisi sen sen sänkyyn asti)...





Myöskin Handymanin "vaatimus" että yläkertaan on tultava vessa, on varmasti jatkossa ainoa oikea ratkaisu. Alakerran vessaan on sen verran matkaa yläkerrasta, että tämä pieni vessa tulee varmasti ansaitsemaan paikkansa.



Lattiat tyhjennettiin ja puhdistettiin "lattiamiestä" varten. Hän hioo ja käsittelee lattiat tällä viikolla. Olohuoneen lattia on ainoa mikä minua jännittää oikein kunnolla. Sillä lopputulos ei ole niin visusti käsissäni, kuten muut ratkaisut tähän asti. Hieman muutimme lattian sävyssä ja käsittelyssä suunnitelmaa juteltuamme ammattilaisen kanssa. Halusimme kuitenkin lattian joka kestää elämää ja kolhuja, mutta kuitenkin istuu myös ulkonäöltään mieltymyksiimme. Katsotaan saimmeko mitä halusimme. Värimalli oli erittäin mieleinen. Toivottavasti myös lopputulos isolla pinnalla.. JAIKS!



Sitten sain myös ihanan lähetyksen kun Handyman toi laatat keittiöön ja yläkerran vessaa varten. Nämä taas eivät jännitä tippaakaan, sillä näen jo sieluni silmin kuinka upeat ne ovat paikoillaan.








Handyman muokkasi portaista myös hieman järkevämmän malliset. Turhat ulokkeet ja kulmat pois.
Ukki oli apuna lattioiden raivauksessa... ja tuttuun tapaan päsmäröimässä hommien lomassa ;)



Ensi kertaan! Silloin näemmekin lattioiden lopputuloksen. Jännittäväääää! ! !