Mutta siis purkutöistä aloitettiin heti ensimmäisenä, jotta osaisimme miettiä työvaiheet ja hankittavat materiaalit. Ja onnistuuko kaikki meidän suunnittelemat ratkaisut, esimerkiksi keittiön kalusteiden osalta. Suurin jännitysmomentti itselläni oli, että mitä mahdollisesti löytyy muovimaton ja lastulevyjen alta? Toivoin hartaasti että alkuperäinen lattia olisi säilytetty, ja että se olisi lautaa.
Keittiön lattian alle kurkistettiin ensimmäisenä.
En meinannut pysyä pöksyissäni kun tämä näky paljastui peitelevyjen piilosta.
Työhuoneessa näytti yhtä lupaavalta.
Viimeisenä kurkistus eteisen lattian alle. Ja lautaahan sielläkin. Väri vaan vaihtui.
Handyman purki myös paneloinnin yläkerran muurin ympäriltä. Tämä oli kuntotarkastajan kehotus. Muuri pinnoitetaan tarkoitukseen soveltuvalla, paloturvallisella pinnoitteella.
Typy ja Irwin pitivät toisilleen seuraa koko pitkän pävän. Kun tarvittiin joko leikkiseuraa-
..tai turvaa kun sirkkeli piti kovaa ääntä.
Lopulta pitkä päivä vaati veronsa.
Siispä kotiin ja jatkamaan seuraavana päivänä.
Sunnuntaina pääsimme jatkamaan vasta myöhemmin, sillä kun sitä pahiten pelkää, niin se toteutuu. Kun päästiin reilun 30min ajomatkan jälkeen pihaan, niin huomasin että se yksi ja ainoa avain, on kotona toisen takin taskussa. Kyllä potutti aika reippaasti. Handyman lähti kuitenikin hakemaan avainta, ja me menimme typyn kanssa Ukille päiväunille ja hoitamaan heppoja siksi aikaa.
Olen niin iloinen tuosta vanhasta lautalattiasta, sillä rakastan noita (hieman) vinoja elämää nähneitä lankkuja.
Seuraavana viikonloppuna jatkuu... ja nyt olenkin tehnyt kasan avaimia valmiiksi, vahingosta viisaastuneena :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti