Vihdoinkin näkyvää

Viime postauksesta on vierähtänyt tovi. Syy siihen on oikeastaan masentavan hitaat työvaiheet, jotka eivät hirveästi antaneet jutun juurta, koska tuntui ettei mikään tekeminen näkynyt juurikaan missään. Nyt taas tapahtuu niin rytinällä, että vaikea vetää raja, mitä kaikkea voisinkaan kertoa ja näyttää. Tässä kuitenkin hieman kuvia asioista, jotka saavat tällä hetkellä omat sukkani pyörimään innostuksesta eniten.

Ihanat ovet ovat palanneet taloon. Niin upeina, että olen niistä ihan pähkinöinä. Alakerran kaikki vanhat peiliovet saivat mustan maalipinnan. Mukaanluettuna myös keittiön komerot. Mielestäni ne tuovat mukavasti maustetta, muuten niin vaaleaan värimaailmaan.
Työhuoneen lattia on myös saanut maalipinnan. Minulla on tunne, että tulen viihtymään tulevassa työhuoneessamme erittäin paljon.

Kodinhoitohuone on talon ainoa tila, joka sai pitää vanhan asunsa. Siellä en halunnut että seiniä maalataan, vaan se pidettiin alkuperäisessä värissään. Se on hieman persoonaallisempi mielestäni niin. 

Kalusteet, putket ja sähköt ovat paikoillaan. Enää puuttuu pyykinpesukone ja kuivausrumpu. 

Kylpyhuone alkaa myös valmistua vihdoin. Sininen laattalattia peitettiin microsementillä. Se on lakkausta vaille valmis. Sen jälkeen vielä hieman fiksausta, ja viimeistelyä. Ja tottakai kalustus... Joka on ainoa johon en ole löytänyt "sitä oikeaa" kaappia vielä. Toivottavasti tulisi pian vastaan.

Vaikka tietää että asuu (osittain) hyvin vanhassa talossa, oli ihan mahtavaa kun tällainen aarre löytyi lattialautojen alta, kun yläkerran vessaa varten avattiin lattiaa. Hyvin oli säilynyt kaikki nämä vuodet. 

 Hyvillä mielin päästään jatkamaan huomenna hommia. Koko ajan tapahtuu enemmän ja enemmän, joten  toivon että tämä pieni remonttiuupumus väistyy pian, ja saan taas uutta puhtia muuttoa ajatellen. 

Ainakin meidän maskotti on pitänyt huolen siitä, ettei näitä hommia tehdä liian ryppyotsaisesti!

 Viikonlopun jälkeen lisää! 

Heippa!!